Night Ranger – ATBPO

And The Band Played On -lause taisi tulla tunnetuksi Titanicin surullisen kuuluisalla neitsytmatkalla. Toisaalta sillä voidaan viitata myös tuoreempiin tapahtumiin. Night Ranger ei antanut meneillään olevan pandemian pysäyttää bändiä. Soitto jatkui, vaikka studiossa piti käydä vuorotellen.

Night Ranger on jännä bändi. Ihastuin siihen jo 80-luvulla. Silloin sen muusikot näyttivät ikämiehiltä ja musiikki oli jotenkin aikuista. Se oli hyvää, mutta suunnattu jotenkin vanhemmille. Tai sitten Amerikan teineillä oli erilainen maku. Joka tapauksessa yhtyeen miljoonamyynnit ovat vuosien takaa.

Pikana tähän päivään. Bändin näyttää osapuilleen samalta kuin melkein 40 vuotta sitten. Onko mikään muuttunut? No minä olen vanhempi. Avausraita Coming For Youn perusteella Night Rangerilla vaikuttaa olevan virtaa enemmän kuin uransa alussa. Totuus valkenee kuitenkin pian. Vanhuus ei tule yksin.

Ajan hampaan nakertamisesta, vitamiinit siis loppuvat jossain vaiheessa, huolimatta ATBPO on monipuolinen ja tasokas levy. Sillä ei ole kahta samanlaista tai edes toisiaan muistuttavaa biisiä. Onko vanhoja kopsittu? Ehkä. Joka tapauksessa nyt on ns. maalattu koko paletilla. Ei tuo huono asia ole. Uusille kuuntelijoille ehkä haaste, bändiin perehtyneille tuttu ongelma. Tuttuun tapaan kikkoja ja koukkuja on kuin Rapalan tehtaalla. Itse pidän enemmän voimapopista. Sitä on onneksi mukana avausraidan lisäksi muutama muukin. Sellaista mietin, että onko Bring It Home To Men kertosäe jopa liian AC/DC? Breakout on hyvä. Sen jälkeen kuultavaa kantrirockia tai jotain sellaista amerikkalaista levyllä on makuuni hieman liiaksi.

Tero Honkasalo

Add a comment
Your name
Your email